Olga Rantapelkonen
Saraste klinikan psykologi
Mentalisaatiokyky vanhemmuuden voimavarana
Osa 2: Mentalisaatio käytännössä ja mentalisaatiokyvyn vahvistaminen.
Mentalisaatio, eli kyky asettua toisen asemaan ja nähdä maailma hänen näkökulmastaan, on tärkeä taito myös vanhemmuudessa. Mentalisaation avulla vanhempi pystyy paremmin ymmärtämään sekä omia että lapsen ajatuksia, tunteita ja tarpeita. Mentalisaatio ei ole toisen täydellistä ymmärtämistä tai oikeiden vastausten etsimistä, vaan vanhemman kykyä ja halua pohtia omaa ja lapsen kokemusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Miten mentalisaatiota on mahdollista toteuttaa käytännössä?
Mentalisaatio voi toteutua käytännössä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Vanhemman “mielen sisällä” tapahtuva empaattinen asettuminen lapsen asemaan ja pyrkimys ymmärtää hänen kokemustaan, tunteitaan ja ajatuksiaan.
- Vuorovaikutus- tai muun tilanteen tarkasteleminen eri perspektiiveistä ja tilanteen taustalla vaikuttavien tekijöiden huomaaminen ja sanoittaminen
- Lapsen, mutta myös omien tunteiden ja sisäisten kokemusten sanoittaminen ystävällisesti ja avoimen kyselevästi. Pyrkiminen ei-tietävään asenteeseen on tärkeää, koska emme voi aina tietää tarkasti, mitä toinen tuntee, tai miksi toimii, kuten toimii.
- Myös lempeä katse, rauhallinen kosketus ja rauhoittava äänensävy vahvistavat lapsen kokemusta siitä, että vanhempi pyrkii ymmärtämään ja tukemaan lasta. Ne säätelevät ja rauhoittavat myös lapsen sekä vanhemman omaa hermostoa.
Mentalisaatio on siis ajatusten, tunteiden ja tilanteiden pohtimista eri näkökulmista ja tilanteiden taakse katsomista. Mentalisaatio tapahtuu mielen, kielellisen vuorovaikutuksen sekä kehonkielen tasolla. Mentalisaatio voi tuoda lisäymmärrystä sekä huojennusta joihinkin kielteiseksi miellettyihin tunnekokemuksiin, kuten turhautumiseen tai vihaisuuteen. Lisääntyvä ymmärrys toisaalta lapsen, mutta myös vanhemman omaa reagointia kohtaan, antaa arjen haastaviin tilanteisiin pelivaraa sekä vahvistaa selviytymisen tunnetta stressaavissa tai latautuneissa tilanteissa.
Mentalisaatiokyvyn harjoittelun hyödyt
Mentalisaation harjoittaminen vahvistaa vanhemmuuden voimavaroja ja lisää itseymmärrystä. Muun muassa seuraavista kysymyksistä voi olla apua, kun haluat harjoittaa ja vahvistaa omaa mentalisaatiokykyäsi. Esimerkkinä voit käyttää tilannetta, jonka olet kokenut ongelmalliseksi tai joka on herättänyt vaikeita tunteita viime aikoina. Kysymyksiin ei ole oikeita vastauksia, vaan tarkoitus on pysähtyä tarkastelemaan tilannetta ja omia reaktioita kiinnostuneesti ja ei-arvostellen.
Mitä tilanteessa tarkalleen ottaen tapahtui?
Mitä tunsit tai ajattelit tilanteessa?
Mitä olisit tarvinnut tuossa hetkessä?
Mitä ajattelet itsestäsi nyt, kun ajattelet tilannetta? Entä mitä ajattelet lapsestasi?
Lopuksi haluan muistuttaa sen olevan täysin ok ja sallittua todeta, että vanhemmuus tuntuu ajoittain kuormittavalta. Omaan vanhemmuuteen ja sen pohtimiseen on myös tarjolla tukea, ja sen hakeminen on satsaus itseesi ja lapseesi. Joskus voi olla tarpeen ja hyödyllistä pohtia omaa vanhemmuutta ammattilaisen kanssa. Parhaimmillaan jo yhdestä keskustelukäynnistä voi saada apua ja lisäymmärrystä, joiden vaikutus jalostuu arjessa vähentäen kuormittavia tilanteita.
Lähteet:
Hoivattavaa vanhemmuutta: opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuvien vanhempien ryhmämuotoiseen tukemiseen / teksti: Marjo Ruismäki, Lisa Friberg, Kirsti Keskitalo, Anna-Maija Lampinen, Petteri Mankila ja Vuokko Vänskä. Traumaterapiakeskus ry, 2016.
Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Marjukka Pajulo, Saara Salo ja Nina Pyykkönen. Duodecim. 2015;131(11):1050-7