Masennus

Masennusoireet

Masennus voi oireilla monin tavoin. Keskeisiä masennusoireita ajatellaan olevan 10. Masennuksen ydinoireita ovat mielialan lasku, poikkeuksellinen väsymys tai uupumus ja mielenkiinnon menettäminen asioihin, jotka ovat ennen olleet kiinnostavia. Lisäksi voi esiintyä kohtuutonta itsekritiikkiä, itsetuhoisia ajatuksia tai tekoja, psykomotorista hidastumista, keskittymisvaikeuksia, unihäiriötä tai ruokahalun muutoksia.

Ajoittainen mielialan lasku tai toisinaan sattuva huonompi päivä ovat elämässä normaaleita ilmiöitä. Masennuksesta puhutaan, kun oireisto on kestänyt päivittäin yhtäjaksoisesti useampia viikkoja ja oireet hankaloittavat normaalia elämää.

Diagnostiikka

Masennus luokitellaan oireiden keston ja vaikeusasteen mukaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeatasoiseen oirekuvaan. Oirekuvassa arvioidaan myös oireiston vaikutusta arjen toimintakykyyn.

Masennusdiagnoosi perustuu aina lääkärin kliiniseen arvioon. Masennusdiagnoosia ei voi tehdä pelkästään kyselykaavakkeiden avulla, vaikka oirekyselyt toimivat apuna oirekuvan kartoittamisessa. Oirekyselyiden pisteet eivät kuitenkaan suoraan kerro kliinisestä oirekuvasta. Diagnostiikassa tärkeää on myös muiden mahdollisten psykiatristen ja somaattisten tilojen ja selittävien tekijöiden tunnistaminen ja poissulkeminen. Tällaisia ovat esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö, päihdehäiriöt ja ADHD. Somaattisista tiloista masennusoireita voivat aiheuttaa esim. kilpirauhasen vajaatoiminta, neurologiset sairaudet, sekä foolihapon ja B12-vitamiinin puutokset.

Masennusjaksot voivat uusiutua elinkaarena aikana. Jos jaksoja on ollut vähintään kaksi tai enemmän, puhutaan toistuvasta masennuksesta.

Masennuksen hoito

Psykoterapia on osoittautunut tutkimuksissa vaikuttavaksi hoitokeinoksi masennukseen. Terapiajakson pituus ja sisältö räätälöidään aina tilanteeseen sopivaksi. Lisäksi mielialalääkkeillä voi olla tehoa masennusoireisiin. Lääkehoito on aina suositeltavaa vaikeissa masennustiloissa. Lievää ja keskivaikeaa masennusta voidaan hoitaa lääkityksellä harkinnan mukaan. Lääkehoitoa ei kuitenkaan koskaan suositella ainoana hoitomuotona. Uusimman tutkimustiedon valossa myös liikunnalla on positiivista vaikutusta masennusoireisiin.

Vaikeaan masennukseen voi joskus liittyä myös psykoottisia piirteitä; tällöin puhutaan psykoottisesta masennuksesta. Psykoottisen masennuksen tehokkain hoitomuoto on sähköhoito. Lääkehoitona käytetään usein mielialalääkkeiden ja psykoosilääkkeiden yhdistelmiä. Psykoottistasoinen masennus kuuluu hoitoketjussa erikoissairaanhoidon piiriin. Erikoissairaanhoitoon kuuluvat myös haastavat itsetuhoiset ja hoitoon reagoimattomat oirekuvat.

Hoitopolku Sarasteella

Masennuksen hoito räätälöidään aina yksilöllisesti. Masennuksen kliinistä oirekuvaa ja diagnoosin asettamista arvioi aina lääkäri. Lääkäri myös vastaa lääkehoidoista ja seuraa lääkitystä yhdessä sairaanhoitajan kanssa.

Terapeuttiset hoitomuodot ovat tutkitusti vaikuttavia masennuksen hoidossa. Terapeuttinen hoito alkaa yleensä psykologin tai psykoterapeutin lyhytterapiajaksolla. Jakson pituus voi tilanteesta riippuen olla 5-20 kertaa.

Joskus tarvitaan pidempikestoista terapiaa. Tällöin on mahdollista harkita esim. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Kuntoutuspsykoterapia edellyttää vähintään 3kk seurantajaksoa ja psykiatrian erikoislääkärin lausuntoa. Sarasteen verkoston psykoterapeutit ottavat myös Kelan kuntoutuspsykoterapian asiakkaita. Voitte tutustua psykoterapiapalveluihin täältä.

Psykoedukaatio eli oirekuvan ja sen vaikutusten selittäminen ja läpikäynti ovat aina osa hoitoa kaikissa psykiatrisissa häiriöissä. Lisäksi on hyvä pohtia mahdollisia tukitoimia arkeen: koulun ja työpaikan tukitoimia sekä kotiin suuntautuvaa tukea.